Hyvän elämän kylässä syksy käynnistyi toiminnallisesti, kun Sataedun lähihoitajaopiskelijat kohtasivat ikääntyneitä OpinKlinikalla osana opintojaan. OpinKlinikkatoimintaa kehitetään DiakonKylässä Hyvän elämän kylä- ja JATKOON-hankkeissa, ja sen tavoitteena on tuoda oppiminen lähemmäs aitoja asiakas- ja työelämätilanteita.
Opinklinikalla opiskelijat harjoittelevat käytännön hoitotyöntaitoja opettajien ohjauksessa osana kotihoidossa toimimisen ja sairaanhoitotyön opintoja. Samalla Diakonkylän asukkaat saavat ohjausta sekä neuvontaa oman terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen.
Syksyn ensimmäisellä opinklinikalla teemana oli jalkojen hyvinvoinnin edistäminen. Opiskelijat toteuttivat jalkojen hyvinvoinnin arviointia sekä yksilöllistä ohjausta. Toiminta hyödyttää kaikkia osapuolia; opiskelijat saavat kokemusta aidoista asiakaskohtaamisista ja ammatillisesta vuorovaikutuksesta, kun taas osallistujat saavat tukea oman jalkojen hyvinvointinsa edistämiseen.
OpinKlinikka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella turvallisesti oikeita työelämän tilanteita ennen työssäoppimista ja valmistumista. Näin voidaan suorittaa myös tutkinnon osien näyttöjä, joita on toteutettu mm. näytteenoton tutkinnon osassa. OpinKlinikka onkin erinomainen esimerkki siitä, miten oppilaitos, hankkeet ja alueen asukkaat voivat yhdessä rakentaa uudenlaisia ja vaikuttavia oppimisympäristöjä.
Valtakunnallinen verkkosimulaatio toi yhteen yli 100 opiskelijaa
Hyvän elämän kylän testbed asunnossa (Virtuaalivierailu) toteutettiin myös valtakunnallinen AMIS-verkkosimulaatio, johon osallistui yli 100 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Simulaatio yhdisti näyttöön perustuvan toiminnan, ammatillisen vuorovaikutuksen sekä käytännön hoitotyön osaamisen.
Tilaisuus käynnistyi Sataedun lehtori Maaria Hemiän asiantuntijapuheenvuorolla aivoterveyttä edistävästä FINGER-toimintamallista sekä muistisairauksien riskien tunnistamisesta. Aivoterveyden edistäminen on yksi Hyvän elämän kylän keskeisistä teemoista ja osa hankkeen tavoitetta on vahvistaa hyvinvointia ja toimintakykyä eri ikäryhmissä.
Tämän jälkeen Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen erikoistutkija Mira Palonen avasi näyttöön perustuvan toiminnan merkitystä sosiaali- ja terveysalalla. Näyttöön perustuva toiminta tarkoittaa parhaaseen saatavilla olevaan tutkimusnäyttöön, ammatilliseen osaamiseen sekä asiakkaan tarpeisiin perustuvaa toimintaa. Se on keskeinen osa jokaisen sote-ammattilaisen työtä. Lisätietoa aiheesta löytyy Hotuksen verkkosivuilta https://hotus.fi/.
Asiakastapaus haastoi soveltamaan osaamista käytäntöön
Verkkosimulaation keskiössä oli realistinen asiakastilanne. Potilas tapauksen asiakkaana oli kuvitteellinen DiakonKylässä asuva eläköitynyt ekonomi Sinikka, jolla oli useita pitkäaikaissairauksia sekä hiljattain tehty polven osatekonivelleikkaus. Liikkuminen onnistui vain lyhyitä matkoja kyynärsauvojen avulla ja kivut vaikeuttivat arkea.
Tilanteessa Sinikan Helsingissä asuva tytär oli tilannut yksityisen kotihoidon arviointikäynnin. Simulaatiossa kaksi kotihoidon työntekijää saapuivat arvioimaan asiakkaan tilannetta ja toimintakykyä.
Opiskelijoiden tehtävänä oli toteuttaa arviointikäynti ammatillisesti ja näyttöön perustuvaa toimintatapaa hyödyntäen. Tavoitteina olivat:
- ammatillinen vuorovaikutus
- asiakkaan tilanteen kartoitus
- toimintakyvyn ja hoidon tarpeen arviointi
- hoitotyön suunnittelu
- omahoidon tukeminen
Verkkosimulaation pedagoginen orientaatio on katsottavissa linkistä
Kotihoidon työntekijöinä verkkosimulaatiossa toimineet lähihoitajaopiskelijat Sami ja Taru onnistuivat simulaatiossa ammattimaisesti. He osoittivat vahvaa asiakaslähtöisyyttä, kuuntelemisen taitoa sekä kykyä soveltaa teoriaopintoja käytännön tilanteeseen. Simulaatio tarjosi turvallisen ympäristön harjoitella päätöksentekoa, vuorovaikutusta ja näyttöön perustuvan toiminnan hyödyntämistä aidon kaltaisessa asiakastilanteessa.
Yhdessä kohti tulevaisuuden osaamista
Hyvän elämän kylän OpinKlinikka- ja verkkosimulaatiotoiminta osoittavat, kuinka oppiminen voidaan tuoda lähelle ihmisiä ja todellisia elämäntilanteita. Samalla vahvistetaan opiskelijoiden ammatillista osaamista, työelämävalmiuksia ja asiakaslähtöistä toimintatapaa.
Kehittämistyö tukee Hyvän elämän kylän tavoitetta rakentaa yhteisöllinen ympäristö, jossa koulutus, hyvinvointi, tutkimus, kehittäminen ja käytännön palvelut kohtaavat. Aidoissa kohtaamisissa syntyy oppimista, joka hyödyttää niin opiskelijoita, alueen asukkaita, kuin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluja.
Lisäksi yhteistyö on esimerkki moniammatillisesta pedagogisesta työstä, jota hankkeet mahdollistavat. Verkkosimulaation toteukseen osallistui sairaanhoitaja, sosionomi, fysio- ja toimintaterapeutti taustaiset opettajat.
Krista Toivonen, ft, tt, kuntoutuksen ohjaaja YAMK lehtori, Hyvän Elämän Kylä hanke
Sini-Charlotta Kamberg, FM, sh YAMK, yhteisöpedagogi YAMK, väitöskirjatutkija JATKOON-hanke
Maaria Hemiä, geronomi, sosionomi YAMK, lehtori, Hyvän Elämän Kylä hanke
